Viaton uhri

Katso Jeesusta.
Hän kantaa harteillaan raskasta taakkaa: 
maailman pahuutta.
Häntä kidutetaan ja pilkataan.
Hänet murhataan.
Hän alistuu kaikkeen tähän.
Niin kuin viaton teuraseläin,

hän ei valita, hän vain vaikenee.

Jeesus teki kaiken tämän
rakkaudesta, meidän tähtemme.
Hän antoi itsensä uhriksi,
ettei kukaan muu olisi uhri:

ei pahuuden aikaansaaja

eikä sen kärsijä.
Äiti ja isä rakastavat lastaan

ilman ehtoja.
Tällaista on myös
Jumalan ihmeellinen rakkaus.

Laajene nyt, ahdas sydän,

ja kätke itseesi ääretön aarre.
Tuo aarre on kauniimpi

kuin miljardien galaksien kirkkaus.

Laajeneva maailmankaikkeus

on sen rinnalla vain tomuhiukkanen.
Minun ainoa aarteeni
on Jeesuksen viaton veri,

jonka hän vuodatti

minun ja kaikkien ihmisten puolesta.

Ei kärsimäni eikä

aikaansaamani paha
voi enää musertaa mieltäni.
Kun ahdistus valtaa sisimpäni

tai menetän uskoni,

saan merkityksen ja toivon.
Pimeä tie kirkastuu.
Hukkuva laiva pelastuu.
Jeesus, sinun haavasi 
parantavat minun haavani.


(perustuu virteen 58)


Petri Tikka

pastori, Langinkosken seurakunta


julkaistu Kymen Sanomissa 26.2.2012

Virsi: Liittosi on ihmeellinen

Kirjoitin seuraavat sanat Ps. 119: 129-136 pohjalta. Se on 10. sunnuntain helluntaista psalmi. Olin liturgina 21.8. Langinkosken kirkossa, ja lauloin silloin virren. Sävel on Philipp Nicolain käsialaa vuodelta 1599, ja on tuttu virrestä 163 "Herätkää, niin huuto kaikaa" ("Wachet Auf").

Liittosi on ihmeellinen,

se kestää iankaikkisuuteen.

Siis laulan aina riemuiten.
Sanasi kun avautuvat,

ne sieluani valaisevat

ja antavat ymmärryksen.

Nyt kaipaa sieluni,

ruumiini, mieleni

totuuttasi.

Oi Herrani, suo armosi,

on suuri rakkautesi.


Kulkuni tee tasaiseksi,

saan luottaa sinun lupaukseesi,

ei vääryys voi nyt vallita.
Vapauteen vie sorron alta,

ja riistä pahuudelta valta,

niin sinua voin seurata.
Kirkasta kasvosi,

opeta tahtosi

Hengelläsi.

On ikuinen, ihmeellinen

tuo armoliitto Jeesuksen!

Psalmi:

Sinun liittosi on ihmeellinen,
siksi minä tahdon uskollisesti pysyä siinä.
        Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee,
        tyhmäkin saa siitä ymmärrystä.
Minä huohotan suu auki,
minä janoan sinun käskyjäsi.
        Katso puoleeni, anna armosi -
        se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas.
Tee kulkuni vakaaksi ohjeillasi,
älä anna minkään vääryyden vallita minua.
        Vapauta minut sortajistani,
        että voisin noudattaa säädöksiäsi.
Kirkasta kasvosi palvelijallesi.
Opeta minut tuntemaan käskysi!
        Minun silmäni ovat tulvillaan kyyneliä,
        koska lakiasi ei noudateta.

Ps. 119: 129-136

Synkkyyteen saapui kirkkaus / Into the Dark There Came a Light

Synkkyyteen saapui kirkkaus, ylhäältä aamunkoitto. "On maailmassa rakkaus", soi enkellaulu, -soitto. Nyt ihminen niin pienoinen on suuri Jumalamme, ainoa auttajamme. Me saamme lapsen lahjaksi, rauhaksi riistoon, vaivaan. Ja tuomio käy tyhjäksi, se vaihtuu armoon taivaan. Jo hiljenee ja valkenee yö synnin ahdistuksen, työ alkaa pelastuksen. Ei vuoksi oman kunnian saapunut tänne Luoja, vaan vuoksi kurjan maailman, elämän uuden tuoja. Vie kuolemaan tie valtiaan. Näin kaikki loppuu kerran, ei koskaan armo Herran. On noussut ylös haudastaan anteeksianto itse. Hän sielussaan ja ruumiissaan toi voiton ristin teitse. Hän pelastaa, hän vapauttaa, hän, Messiaamme Kristus, Jumalan Poika, Jeesus. sanat: Petri Tikka lauletaan virren 387 sävelmällä

Into the dark there came a light, more radiant than the morning. "On earth there is a love most bright", the angels sing rejoicing. A human child, so small and mild: our God is now a mortal, in grace He is immortal. A prince of peace we have for us, the victor over oppression; by grace divine He will suppress both judgement and transgression. The night of sin, the plight therein before His might are quaking, salvation's dawn is breaking. God, our Creator, came not by our fate to show his glory, for us our King was born to die, a true memento mori. His path is strife, His death is life: to all there is an ending, yet, God's grace is unending. Forgiveness rises from the grave: more radiant than the morning. O Lord, enslavement You enslave: let humans sing rejoicing! A history of victory You were and are forever, Christ Jesus, God's Son, Saviour. lyrics: Petri Tikka (on Christmas 2010-2011) melody: "Was Gott Tut" (1679) by Severus Gastorius

On Viisaudessa Henki - apokryfilaulu

Sanat: Petri Tikka Viisauden kirjan (7:22-23, 11:22-25) pohjalta
Sävelmä: "Thaxted", Gustav Holst, orkesterisarjasta The Planets
Petri Tikka laulaa Kari Tikan säestämänä Temppeliaukion kirkossa 24.11.2010 apokryfitilaisuudessa.

"There is a Spirit in Wisdom"
Lyrics: by Petri Tikka, based on the Wisdom of Solomon (7:22-23, 11:22-25)
Melody: "Thaxted" from "The Planets" by Gustav Holst
Petri Tikka sings accompanied by his father, Kari Tikka.

On Viisaudessa Henki, pyhä, älyllinen,
ainoa laatuansa ja monimuotoinen,
ohutta ohuempi ja herkkäliikkeinen,
hiljainen, puhdas, kirkas ja ystävällinen,
se riippumatta kulkee, on varma levossa,
se rakkaudessa liikkuu, se valvoo kaikkea.

Kuin vaakakupin hiekka on koko maailma,
se sinun edessäsi on kastepisara.
Synneiltä suljet silmät, suot armon kaikille,
on kaikki mahdollista sinulle, Herramme.
Rakastat olevaista, et vihaa luomaasi.
Jos tyhjästä et loisi, ei mitään olisi.

"Viisaudessa on henki,
älyllinen ja pyhä,
ainutsyntyinen ja monimuotoinen,
ohuen ohut, herkkäliikkeinen,
erillinen, tahraton ja kirkas,
järkkymätön, hyvyyttä rakastava, vireä,
riippumaton, hyvää tekevä, ihmisrakas,
vakaa, varma ja levollinen,
kaikkivoipa ja kaikkea valvova."
Viisauden kirja 7:22-23

"Kuin hiukkanen vaakakupissa
on koko maailma sinun edessäsi,
kuin maahan pudonnut aamukasteen pisara.
Mutta sinä olet kaikille armollinen,
koska kaikki on sinulle mahdollista,
sinä suljet silmäsi ihmisten synneiltä,
jotta he kääntyisivät,
sillä sinä rakastat kaikkea olevaa
etkä inhoa mitään luomaasi --
jos jotakin olisit vihannut,
et olisi luonut sitä."
Viisauden kirja 11:22-24

Wisdom of Solomon (NRSV):

7: 22 for wisdom, the fashioner of all things, taught me.
There is in her a spirit that is intelligent, holy,
unique, manifold, subtle,
mobile, clear, unpolluted,
distinct, invulnerable, loving the good, keen,
irresistible, 23 beneficent, humane,
steadfast, sure, free from anxiety,
all-powerful, overseeing all,
and penetrating through all spirits
that are intelligent, pure, and altogether subtle.

11:22 Because the whole world before you is like a speck that tips the scales,
and like a drop of morning dew that falls on the ground.
23 But you are merciful to all, for you can do all things,
and you overlook people's sins, so that they may repent.
24 For you love all things that exist,
and detest none of the things that you have made,
for you would not have made anything if you had hated it.
25 How would anything have endured if you had not willed it?
Or how would anything not called forth by you have been preserved?

Jesus Christ, my God and Love

Jesus Christ, my God and Love,
the Saviour of creation.
Your blood is the ransom of my soul, 
it is my true salvation.

Joy and light, your countless might,
were great beyond all measure.
To me, to this sinner poor you gave
it all, yourself as treasure.

How I cry I’m full of sin,
I’m bound by it in prison.
But why should I anguish without cause?
The cross is in my vision.

Hail now Cross, I say once more,
I hail you hope of ages!
Your radiant light, O King of might
shines there where you paid wages.

Spirit pure of loveliness,
now cleanse my tarnished being
with word of forgiveness, sacrament
thus be in me indwelling.

Father, now I pray to you
through God the Son, believing
you’ll give me a future, present, past
through blood from death reprieving.

Trinity Sunday

Praise the Father, praise the Son, 

praise the Spirit, high above: 

praise our God, the Three in One, 

stronghold of eternal love!

My Hymn, Now Resound With Thanksgiving

My Hymn, Now Resound With Thanksgiving translation by Petri Tikka (2010)		Soi, virteni, kiitosta Herran. Mikko Katila (1863-1924), Siionin virsi 173
1. My hymn, now resound with thanksgiving to God who is gracious and grand, yes, mighty and merciful is his right hand. Whoever to grace fled, believing, his joy shall forever expand. 2. From death did this good Lord of ours rise up and defeat it outright. For sinners he’s done it, he’s won the good fight. He’s stronger than all of the powers, his glory’s amazing and bright. 3. Although he is great, high and holy, the ruler of heaven and earth, he’ll surely protect his own child of new birth, he won’t leave me, however lowly. His gentle care grants me my worth. 4. So I will not fear any dangers, he’ll carry me in the frontier. Though narrow and dark, he will make the way clear. We will go together like rangers, my helper and guide will be near. 5. On journey, like Jacob, I’ll wrestle in night with no power to cope, bereft of all strength, without solace I grope, as though ground and crushed by a pestle, defeat brings victorious hope. 6. My hymn, now resound with thanksgiving. My God is amazing and good, who for me, the greatest of all sinners, should have mercy, and one day be giving more peace than can be understood.		1. Soi, virteni, kiitosta Herran. Hän on hyvä, armollinen, on kätensä laupias, voimallinen. Ken armoonsa turvasi kerran, on riemuiten muistava sen. 2. Hän, Herramme, kuoleman alta on noussut ja voittanut sen. Työn täytti hän puolesta syntisien. On hänellä voima ja valta ja kirkkaus ihmeellinen 3. Hän vaikka on näin pyhä, suuri, ja valtias taivaan ja maan, ei hylkää hän lastansa halvintakaan, vaan suojansa antaa kuin muuri. Näin hellintä hoitoa saan. 4. En pelkää siis vaarojen matkaa, hän silloinkin kantaa ja vie, kun polku on synkeä, kaita on tie. Voin kanssansa taivalta jatkaa. Hän vastakin auttava lie. 5. Kun matkalla Jaakobin lailla yön ankaran painia saan ja sielu on uupunut taistelemaan, niin silti se, toivoa vailla, on siunattu voittamanaan. 6. Soi, virteni, kiitosta Herran. Hän aivan on ihmeellinen, kun suurinta syntistä armahtaen hän, laupias, lahjana kerran suo rauhansa taivaallisen.

Oh, When Will the Morning Star Ascend

Oh, When Will the Morning Star Ascend translation by Petri Tikka (2010)		Koska valaissee kointähtönen Anders Odhelius (1745), Finnish trans. (suom.) 1790 etc.
Oh, when will the morning star ascend, light up this beggar poor? Oh, when will the nightly journey end? It is still dark, obscure. Towards the skies I all the time lift up my longing eyes. Though I don't see the light sublime, I know it never dies. Oh, when will the light as pledge of grace dawn on my troubled heart? Oh, when will your joy my pain replace, when will unfaith depart? If only I could see it now, your blessedness, O Lord! Though still you did not this allow, one day I'll be restored. O Lord Jesus, this I ask of you from deep within my soul: with your Spirit tend me and renew, in sorrows me console. My Lord, yourself illuminate to depths I cannot see. My conscience then will not berate, your blood will set me free. Once the power of your blood I know, most precious, shed for me, I'll no longer waste what you bestow, your gift so great, and flee. Oh, make me yearn for you alone and empty me entire, let all else be for me unknown but grace that you acquire. O Lord Jesus, in this certain hope I step before your face. Tearful at the end of my own rope, I ask and beg for grace. I will not go till you employ your wounds that me imbue with blessed peace and blissful joy, in faith I plead with you.		Koska valaissee kointähtönen mua köyhää kerjääjää? Koska päättyy matka yöllinen? On yhä hämärää. Taivaalle nostan yhtenään katseeni kaipaavan. Valoa jos en näekään, sen tiedän loistavan. Koska vakuudeksi armosta jo valo koittanee? Koska päässee sydän vaivasta ja usko kasvanee? Ah, pääsisinpä näkemään jo Herran autuuden! Vaan vaikken vielä nähnytkään, saan kerran nähdä sen. Herra Jeesus, pyydän sinua kaikesta sielusta, hoida Hengelläsi minua, murheissa lohduta. Kirkasta, Herra, itsesi nyt sydämelleni ja verelläsi puhtaaksi tee omatuntoni. Kun mä kerran pääsen tuntemaan voimaa sun veresi, en mä enää jouda tuhlaamaan kallista lahjaasi. Tee minut kaipaavaiseksi, tyhjäksi kokonaan, armoa kerjääväiseksi, armosi että saan. Herra Jeesus, eteen katseesi käyn tässä toivossa. Kyynelin nyt käännyn puoleesi ja pyydän armoa. En mene pois, ennen kuin saan haavoissas kalliissa levon ja ilon autuaan, niin, aamen uskossa.