Uusi helatorstaivirsi ja aattopuhe

1. Kuule, maa! On rakkaus totta, 

sen valta täysin loputonta, 

ei mikään sitä estänyt. 

Ristin mies kuoleman voitti 

ja vankeuden vangiksi otti, 

ei armottomuus kestänyt. 

Nyt täyttää kaikkeuden 
ja ääret aikojen 

Hyvyys itse. 

Näin kunnian sai suurimman 

hän, Jeesus, poika Marian.

2. Hän on läsnä, hän on täällä. 
On paikalla hän joka säällä, 
ei katsele vain ylhäältä 
eikä jäänyt Galileaan, 
vaan haavamme vei Isän helmaan. 
Me saamme avun läheltä, 
kun kulkee kaikissa 
ihmisten vaiheissa
Jumalamme. 
Näin pelastaa ja rakastaa 
nyt Kolminaisuus maailmaa.

3. Jeesuksessa toivon saamme, 

sen iloisesti muille jaamme. 

Taas rakkaus mieltä lämmittää. 

Pelkomme ja unelmamme 

me Isän haltuun tässä tuomme, 

kun helatorstai helähtää. 

Jokainen sielu on 
turvassa sovinnon, 

riemu soikoon! 

Näin kauna saa jo loppunsa, 

kun Henki kaikki uudistaa.

Sanat: Petri Samuel Tikka, 2016

Sävel: Philipp Nicolai, 1599 (virsi 163)


Puhe helatorstain aaton kompletoriossa 4.5. Kallion kirkossa

Petri Samuel Tikka

Judit 16:13–16

Minä laulan uuden laulun Jumalani kunniaksi:
Herra, sinä olet mahtava ja suuri!
Sinun voimasi saa kaikki ihmetyksiin,
sinä olet voittamaton!
Palvelkoon sinua koko luomakuntasi,
koska kaikki, mitä käskit, tapahtui.
Sinä lähetit henkesi, ja se rakensi kaiken.
Kukaan ei voi vastustaa sinun käskyäsi.
Vuorten perustat ja merten syvyydet järkkyvät
ja kalliot sulavat edessäsi kuin vaha,
mutta niille, jotka sinua pelkäävät,
sinä olet armollinen.
Mitättömiä ovat tuoksuvat uhrit,
vähäpätöisiä rasvat, joita alttarillasi poltetaan,
mutta se, joka pelkää Herraa,
on ajasta aikaan suuri.

Vanhan testamentin apokryfikirjojen sankaritar Judit sanoi laulussaan Jumalalle: ”Palvelkoon sinua koko luomakuntasi, koska kaikki, mitä käskit, tapahtui.” Jumalan sanassa, psalmissa 117, joka on psalmien kirjan lyhin, sanotaan: ”Kiittäkää Herraa, kaikki kansat! Ylistäkää häntä, kansakunnat!” Samoin kuulimme helatorstain psalmista 47: ”Ylistäkää Jumalaa, kuningastamme, ylistäkää ja laulakaa! Hän on koko maailman kuningas.” Lopulta kaikki koskaan eläneet ihmiset laulavat yhdessä.

Helatorstai, jonka aattoa vietämme, on Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Usein ajatellaan, että tämä olisi murheellinen päivä, koska Jeesusta ei olisi enää maan päällä meidän luonamme. Pyhää Henkeä tarjotaan hyväksi sijaiseksi. Pyhä Henki onkin kanssamme rakkaudessaan ja luo meihin uskon, mutta Kristus ei noussut taivaaseen mennäkseen pois kenenkään luota. Päinvastoin, maan päällä näkyvästi vaeltaessaan hänen inhimillinen läsnäolonsa rajoittui vain tiettyyn aikaan ja paikkaan. Nyt ihmiseksi tullut Jumala on täyttänyt kaikkeuden läsnäolollaan, itsellään, myötäkärsivällä, ymmärtävällä, kaiken voittavalla rakkaudellaan. Jeesus Kristus ei nimittäin kohonnut vain taivaaseen, vaan kaikkia taivaita ylemmäksi, kaikkivaltiaan Isän luokse.

Mikä on tämän ihmeellisen tapahtuman merkitys meille? Se, että Messias ei ole vain Galileassa tai Jerusalemissa, vaan sinun ja minun ja jokaisen tuntemamme ihmisen kanssa, meidän murheissamme, meidän epäilyksissämme. Jeesus vaeltaa meidän rinnallamme, eikä vain meidän, vaan jokaisen ihmisen ja luodun kanssa, kaikkina aikoina, ennen ja jälkeen syntymänsä. Filippiläiskirje sanoo: ”Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla…” Kaikki kiittävät! Helatorstai julistaa: voitto kotiin! Ylistysvirsien sanat ovat totta eivätkä jää hehkutukseksi. Jeesuksen tähden kaikki on hyvin. 

Viaton uhri

Katso Jeesusta.
Hän kantaa harteillaan raskasta taakkaa: 
maailman pahuutta.
Häntä kidutetaan ja pilkataan.
Hänet murhataan.
Hän alistuu kaikkeen tähän.
Niin kuin viaton teuraseläin,

hän ei valita, hän vain vaikenee.

Jeesus teki kaiken tämän
rakkaudesta, meidän tähtemme.
Hän antoi itsensä uhriksi,
ettei kukaan muu olisi uhri:

ei pahuuden aikaansaaja

eikä sen kärsijä.
Äiti ja isä rakastavat lastaan

ilman ehtoja.
Tällaista on myös
Jumalan ihmeellinen rakkaus.

Laajene nyt, ahdas sydän,

ja kätke itseesi ääretön aarre.
Tuo aarre on kauniimpi

kuin miljardien galaksien kirkkaus.

Laajeneva maailmankaikkeus

on sen rinnalla vain tomuhiukkanen.
Minun ainoa aarteeni
on Jeesuksen viaton veri,

jonka hän vuodatti

minun ja kaikkien ihmisten puolesta.

Ei kärsimäni eikä

aikaansaamani paha
voi enää musertaa mieltäni.
Kun ahdistus valtaa sisimpäni

tai menetän uskoni,

saan merkityksen ja toivon.
Pimeä tie kirkastuu.
Hukkuva laiva pelastuu.
Jeesus, sinun haavasi 
parantavat minun haavani.


(perustuu virteen 58)


Petri Tikka

pastori, Langinkosken seurakunta


julkaistu Kymen Sanomissa 26.2.2012

Virsi: Liittosi on ihmeellinen

Kirjoitin seuraavat sanat Ps. 119: 129-136 pohjalta. Se on 10. sunnuntain helluntaista psalmi. Olin liturgina 21.8. Langinkosken kirkossa, ja lauloin silloin virren. Sävel on Philipp Nicolain käsialaa vuodelta 1599, ja on tuttu virrestä 163 "Herätkää, niin huuto kaikaa" ("Wachet Auf").

Liittosi on ihmeellinen,

se kestää iankaikkisuuteen.

Siis laulan aina riemuiten.
Sanasi kun avautuvat,

ne sieluani valaisevat

ja antavat ymmärryksen.

Nyt kaipaa sieluni,

ruumiini, mieleni

totuuttasi.

Oi Herrani, suo armosi,

on suuri rakkautesi.


Kulkuni tee tasaiseksi,

saan luottaa sinun lupaukseesi,

ei vääryys voi nyt vallita.
Vapauteen vie sorron alta,

ja riistä pahuudelta valta,

niin sinua voin seurata.
Kirkasta kasvosi,

opeta tahtosi

Hengelläsi.

On ikuinen, ihmeellinen

tuo armoliitto Jeesuksen!

Psalmi:

Sinun liittosi on ihmeellinen,
siksi minä tahdon uskollisesti pysyä siinä.
        Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee,
        tyhmäkin saa siitä ymmärrystä.
Minä huohotan suu auki,
minä janoan sinun käskyjäsi.
        Katso puoleeni, anna armosi -
        se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas.
Tee kulkuni vakaaksi ohjeillasi,
älä anna minkään vääryyden vallita minua.
        Vapauta minut sortajistani,
        että voisin noudattaa säädöksiäsi.
Kirkasta kasvosi palvelijallesi.
Opeta minut tuntemaan käskysi!
        Minun silmäni ovat tulvillaan kyyneliä,
        koska lakiasi ei noudateta.

Ps. 119: 129-136

On Viisaudessa Henki - apokryfilaulu

Sanat: Petri Tikka Viisauden kirjan (7:22-23, 11:22-25) pohjalta
Sävelmä: "Thaxted", Gustav Holst, orkesterisarjasta The Planets
Petri Tikka laulaa Kari Tikan säestämänä Temppeliaukion kirkossa 24.11.2010 apokryfitilaisuudessa.

"There is a Spirit in Wisdom"
Lyrics: by Petri Tikka, based on the Wisdom of Solomon (7:22-23, 11:22-25)
Melody: "Thaxted" from "The Planets" by Gustav Holst
Petri Tikka sings accompanied by his father, Kari Tikka.

On Viisaudessa Henki, pyhä, älyllinen,
ainoa laatuansa ja monimuotoinen,
ohutta ohuempi ja herkkäliikkeinen,
hiljainen, puhdas, kirkas ja ystävällinen,
se riippumatta kulkee, on varma levossa,
se rakkaudessa liikkuu, se valvoo kaikkea.

Kuin vaakakupin hiekka on koko maailma,
se sinun edessäsi on kastepisara.
Synneiltä suljet silmät, suot armon kaikille,
on kaikki mahdollista sinulle, Herramme.
Rakastat olevaista, et vihaa luomaasi.
Jos tyhjästä et loisi, ei mitään olisi.

"Viisaudessa on henki,
älyllinen ja pyhä,
ainutsyntyinen ja monimuotoinen,
ohuen ohut, herkkäliikkeinen,
erillinen, tahraton ja kirkas,
järkkymätön, hyvyyttä rakastava, vireä,
riippumaton, hyvää tekevä, ihmisrakas,
vakaa, varma ja levollinen,
kaikkivoipa ja kaikkea valvova."
Viisauden kirja 7:22-23

"Kuin hiukkanen vaakakupissa
on koko maailma sinun edessäsi,
kuin maahan pudonnut aamukasteen pisara.
Mutta sinä olet kaikille armollinen,
koska kaikki on sinulle mahdollista,
sinä suljet silmäsi ihmisten synneiltä,
jotta he kääntyisivät,
sillä sinä rakastat kaikkea olevaa
etkä inhoa mitään luomaasi --
jos jotakin olisit vihannut,
et olisi luonut sitä."
Viisauden kirja 11:22-24

Wisdom of Solomon (NRSV):

7: 22 for wisdom, the fashioner of all things, taught me.
There is in her a spirit that is intelligent, holy,
unique, manifold, subtle,
mobile, clear, unpolluted,
distinct, invulnerable, loving the good, keen,
irresistible, 23 beneficent, humane,
steadfast, sure, free from anxiety,
all-powerful, overseeing all,
and penetrating through all spirits
that are intelligent, pure, and altogether subtle.

11:22 Because the whole world before you is like a speck that tips the scales,
and like a drop of morning dew that falls on the ground.
23 But you are merciful to all, for you can do all things,
and you overlook people's sins, so that they may repent.
24 For you love all things that exist,
and detest none of the things that you have made,
for you would not have made anything if you had hated it.
25 How would anything have endured if you had not willed it?
Or how would anything not called forth by you have been preserved?

Ei armon avaruutta voi koskaan mitata

Ei armon avaruutta voi koskaan mitata  
(The space of grace can never be measured)
sanat ja sävel (lyrics and melody): Petri Tikka (8.3.2010)
sovitus (arrangement): Petri Tikka & Kari Tikka
(ensiesitys 27.3.2010 oopperalaulaja
Matti Rankalan 60-vuotissyntymäpäivillä)

1. Ei armon avaruutta 
voi koskaan mitata.
Se muuttaa sielun synkkyyden 
ja antaa lahjan, autuuden. 
On merkitystä täynnä maa, 
kun armon viesti kajahtaa.

2. Ei viestin valtavuutta 
voi koskaan kahlita. 
Se sydämemme laajentaa 
ja pahan tahdon vaientaa. 
On rakkautta täynnä maa, 
kun viestin voima vaikuttaa.

3. Ei voiman täyttä määrää 
voi koskaan ymmärtää. 
Kun sielu syyttää itseään, 
kauhistuu, pelkää syntiään, 
niin armo päästää, pelastaa 
ja ahdistetun vapauttaa. 

4. Ei vanki vapautta 
voi koskaan ansaita. 
Hän taivaan alla taivaltaa 
ja kiittää kaiken antajaa. 
On paine poissa, itsestään 
puu puhkeaa nyt hedelmään. 

5. On armoon juurrutettu 
tuo onnen saanut puu. 
Se kasvaa valon hoidossa, 
on vettä virvoituksena. 
Puu kukkii, kun se lähteestä 
saa ehtymättä elämää.

6. Tuo lähde virran vuolaan 
lähettää virtaamaan. 
Sen varrella nyt riemuitaan, 
on muutos tullut maailmaan. 
On uusi aika koittanut 
ja vanhan valta loppunut.

7. Kun rakkaus pääsee valtaan, 
käy kaikki kukkimaan.
Näin rakkaus uutta luovana 
avartaa avaruuksia.
Se murskaa koston, tuomion. Se kestää, voittaa, meidän on.

Melodia / melody


omistettu Matti ja Paula Rankalalle

Oh, When Will the Morning Star Ascend

Oh, When Will the Morning Star Ascend translation by Petri Tikka (2010)		Koska valaissee kointähtönen Anders Odhelius (1745), Finnish trans. (suom.) 1790 etc.
Oh, when will the morning star ascend, light up this beggar poor? Oh, when will the nightly journey end? It is still dark, obscure. Towards the skies I all the time lift up my longing eyes. Though I don't see the light sublime, I know it never dies. Oh, when will the light as pledge of grace dawn on my troubled heart? Oh, when will your joy my pain replace, when will unfaith depart? If only I could see it now, your blessedness, O Lord! Though still you did not this allow, one day I'll be restored. O Lord Jesus, this I ask of you from deep within my soul: with your Spirit tend me and renew, in sorrows me console. My Lord, yourself illuminate to depths I cannot see. My conscience then will not berate, your blood will set me free. Once the power of your blood I know, most precious, shed for me, I'll no longer waste what you bestow, your gift so great, and flee. Oh, make me yearn for you alone and empty me entire, let all else be for me unknown but grace that you acquire. O Lord Jesus, in this certain hope I step before your face. Tearful at the end of my own rope, I ask and beg for grace. I will not go till you employ your wounds that me imbue with blessed peace and blissful joy, in faith I plead with you.		Koska valaissee kointähtönen mua köyhää kerjääjää? Koska päättyy matka yöllinen? On yhä hämärää. Taivaalle nostan yhtenään katseeni kaipaavan. Valoa jos en näekään, sen tiedän loistavan. Koska vakuudeksi armosta jo valo koittanee? Koska päässee sydän vaivasta ja usko kasvanee? Ah, pääsisinpä näkemään jo Herran autuuden! Vaan vaikken vielä nähnytkään, saan kerran nähdä sen. Herra Jeesus, pyydän sinua kaikesta sielusta, hoida Hengelläsi minua, murheissa lohduta. Kirkasta, Herra, itsesi nyt sydämelleni ja verelläsi puhtaaksi tee omatuntoni. Kun mä kerran pääsen tuntemaan voimaa sun veresi, en mä enää jouda tuhlaamaan kallista lahjaasi. Tee minut kaipaavaiseksi, tyhjäksi kokonaan, armoa kerjääväiseksi, armosi että saan. Herra Jeesus, eteen katseesi käyn tässä toivossa. Kyynelin nyt käännyn puoleesi ja pyydän armoa. En mene pois, ennen kuin saan haavoissas kalliissa levon ja ilon autuaan, niin, aamen uskossa.