Uusi helatorstaivirsi ja aattopuhe

1. Kuule, maa! On rakkaus totta, 

sen valta täysin loputonta, 

ei mikään sitä estänyt. 

Ristin mies kuoleman voitti 

ja vankeuden vangiksi otti, 

ei armottomuus kestänyt. 

Nyt täyttää kaikkeuden 
ja ääret aikojen 

Hyvyys itse. 

Näin kunnian sai suurimman 

hän, Jeesus, poika Marian.

2. Hän on läsnä, hän on täällä. 
On paikalla hän joka säällä, 
ei katsele vain ylhäältä 
eikä jäänyt Galileaan, 
vaan haavamme vei Isän helmaan. 
Me saamme avun läheltä, 
kun kulkee kaikissa 
ihmisten vaiheissa
Jumalamme. 
Näin pelastaa ja rakastaa 
nyt Kolminaisuus maailmaa.

3. Jeesuksessa toivon saamme, 

sen iloisesti muille jaamme. 

Taas rakkaus mieltä lämmittää. 

Pelkomme ja unelmamme 

me Isän haltuun tässä tuomme, 

kun helatorstai helähtää. 

Jokainen sielu on 
turvassa sovinnon, 

riemu soikoon! 

Näin kauna saa jo loppunsa, 

kun Henki kaikki uudistaa.

Sanat: Petri Samuel Tikka, 2016

Sävel: Philipp Nicolai, 1599 (virsi 163)


Puhe helatorstain aaton kompletoriossa 4.5. Kallion kirkossa

Petri Samuel Tikka

Judit 16:13–16

Minä laulan uuden laulun Jumalani kunniaksi:
Herra, sinä olet mahtava ja suuri!
Sinun voimasi saa kaikki ihmetyksiin,
sinä olet voittamaton!
Palvelkoon sinua koko luomakuntasi,
koska kaikki, mitä käskit, tapahtui.
Sinä lähetit henkesi, ja se rakensi kaiken.
Kukaan ei voi vastustaa sinun käskyäsi.
Vuorten perustat ja merten syvyydet järkkyvät
ja kalliot sulavat edessäsi kuin vaha,
mutta niille, jotka sinua pelkäävät,
sinä olet armollinen.
Mitättömiä ovat tuoksuvat uhrit,
vähäpätöisiä rasvat, joita alttarillasi poltetaan,
mutta se, joka pelkää Herraa,
on ajasta aikaan suuri.

Vanhan testamentin apokryfikirjojen sankaritar Judit sanoi laulussaan Jumalalle: ”Palvelkoon sinua koko luomakuntasi, koska kaikki, mitä käskit, tapahtui.” Jumalan sanassa, psalmissa 117, joka on psalmien kirjan lyhin, sanotaan: ”Kiittäkää Herraa, kaikki kansat! Ylistäkää häntä, kansakunnat!” Samoin kuulimme helatorstain psalmista 47: ”Ylistäkää Jumalaa, kuningastamme, ylistäkää ja laulakaa! Hän on koko maailman kuningas.” Lopulta kaikki koskaan eläneet ihmiset laulavat yhdessä.

Helatorstai, jonka aattoa vietämme, on Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Usein ajatellaan, että tämä olisi murheellinen päivä, koska Jeesusta ei olisi enää maan päällä meidän luonamme. Pyhää Henkeä tarjotaan hyväksi sijaiseksi. Pyhä Henki onkin kanssamme rakkaudessaan ja luo meihin uskon, mutta Kristus ei noussut taivaaseen mennäkseen pois kenenkään luota. Päinvastoin, maan päällä näkyvästi vaeltaessaan hänen inhimillinen läsnäolonsa rajoittui vain tiettyyn aikaan ja paikkaan. Nyt ihmiseksi tullut Jumala on täyttänyt kaikkeuden läsnäolollaan, itsellään, myötäkärsivällä, ymmärtävällä, kaiken voittavalla rakkaudellaan. Jeesus Kristus ei nimittäin kohonnut vain taivaaseen, vaan kaikkia taivaita ylemmäksi, kaikkivaltiaan Isän luokse.

Mikä on tämän ihmeellisen tapahtuman merkitys meille? Se, että Messias ei ole vain Galileassa tai Jerusalemissa, vaan sinun ja minun ja jokaisen tuntemamme ihmisen kanssa, meidän murheissamme, meidän epäilyksissämme. Jeesus vaeltaa meidän rinnallamme, eikä vain meidän, vaan jokaisen ihmisen ja luodun kanssa, kaikkina aikoina, ennen ja jälkeen syntymänsä. Filippiläiskirje sanoo: ”Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla…” Kaikki kiittävät! Helatorstai julistaa: voitto kotiin! Ylistysvirsien sanat ovat totta eivätkä jää hehkutukseksi. Jeesuksen tähden kaikki on hyvin.