Yksinäisten sairaala / The Hospital For All The Forlorn

YKSINÄISTEN SAIRAALA kirjoitti Petri Tikka, 30.7.2013 Miksi on niin helppoa  kirkostasi erota,  kun saa siihen liittymään  tuskanhuuto viimeistään.  Tuskanhuuto hylätyn,  petetyn ja jätetyn  kirkkosi loi päälle maan,  yksinäisten sairaalan.  Kaikki tässä joukossa,  kirjavassa seurassa  ovat yhtä yhdessä,  unohdetun käsissä.  Miksi on niin vaikeaa  kuulla kirkon sanomaa?  Kaikki sen jo tietävät,  paitsi kaikkitietävät.  "Uskon kyllä, mutta en  mukaan kirkon oppien"  - väite tragikoominen  maailmassa ristien.  Jumala on ihminen,  ensimmäinen, viimeinen.  Hän on itse elämä,  kuolevaisten ystävä.  Siksi seurakunta on  sekalainen, koruton.  Yksin kirkko ylistää  yksinäistä kärsijää.

THE HOSPITAL FOR ALL THE FORLORN  written by Petri Tikka To leave your Church, one click away,  a choice made easily today;  yet, Lord, it takes a cry of pain  to have one join your Church again.  A cry of pain of one betrayed,  forsaken, left, that is what made  your Church on earth, to be for all  who are forlorn a hospital.  Those wand'ring in this trying troup,  all in this mixed and ragged group  are one, united in the one  who those more healthy all did shun.  One asks: why is it hard to hear  the message that the Church holds dear?  For all already know it well,  save those who know it all so well.  "Oh, I believe in my own way,  not like the Church's dogmas say"  - a phrase of tragicomedy.  The cross: for none a novelty.  God's not humane by only name;  he's fully human, stays the same.  No wonder, he himself is life,  the friend of all in mortal strife.  And so your Church will always be  a motley crew, crude company.  For we alone dare sing and groan  to you who suffer still alone.