perjantai 6. toukokuuta 2016

Kohti taivasta - ja siitä eteenpäin

Illan lukukappale
Kol. 3:1–4
Jos siis teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella. Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä. Tehän olette kuolleet, ja teidän elämänne on Kristuksen kanssa kätketty Jumalaan. Kun Kristus, teidän elämänne, ilmestyy, silloin tekin ilmestytte hänen kanssaan kirkkaudessa.

Saarna 
helatorstain jälkeisenä perjantaina 6.5.2016 Kallion kirkossa 
Petri Samuel Tikka


Rakkaat ystävät. Elämme kirkkovuoden helatorstaiaikaa aina helluntaiaattoon asti. Kristuksen taivaaseenastumisen päivä ei silti päätä pääsiäisaikaa, joka kestää 50 päivää pääsiäisen ja helluntain välillä. Kristus ei ole näkyvästi läsnä maan päällä muualla kuin ehtoollisessa. Hänen taivaaseen menemisensä ei kuitenkaan tee hänen ylösnousemustaan, siis pääsiäistä, vaikeammin koettavaksi asiaksi. Päinvastoin, nyt ylösnoussut Ihmisen Poika ei kulje ja oleskele vain galilealaisten opetuslastensa kanssa ajanlaskun taitteessa, vaan myös sinun ja minun kanssamme nyt ja tässä. Häntä eivät sido ajan eivätkä paikan rajat.

Ennen taivaaseen astumistaan ylösnoussut Herramme asetti pyhän kasteen. Se liittää meidät kohtaloyhteyteen Jeesuksen kanssa, nousemaan kuolemasta, kaikista henkisistä esteistä, kohti riemua, jota muut eivät voi rajoittaa. Kasteeseen pyhä Paavali viittaa sanoessaan, että meidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista. Vanha on upotettu, uusi on nostettu. Jumalan nimi, Jumalan läsnäolo, on puhdistanut meidät elämää varten. Hengen lämmittämä vesi sulattaa pois menneisyyden jäätävät siteet. Pyhä kaste tuli konkreettisena aineena elämämme hetkien keskelle, näihin vaiheisiin, joissa Jeesus on jo kanssamme, jotta näkisimme myös ylöspäin ja eteenpäin, tulevaisuuteen ja laajuuteen. Mikään ei ole meille mahdotonta, ei ole estoja, ei turhia pelkoja. Näin Paavali kehottaa meitä ajattelemaan. Mikään ei voi estää meitä kristittyinä näkemästä tulevaisuutta, jossa Herra hallitsee rakkaudellaan kaikkia ihmisiä. Meillä on kaikki eväät toimia peräti Jumalan työtovereina lähetystehtävässä, lähetettyinä kirkasta toivoa kohti ja sitä varten, sen kantamina.

Se, että viimein myös menemme Jeesuksen kanssa taivaaseen, ei tarkoita sitä, että tulemme passiivisiksi harpun soittajiksi. Me kyllä ylistämme taivaassa, mutta odottaen aktiivisesti sitä, mikä on tuleva. Meistä tulee yhdessä Jeesuksen, Jumalan Sanan ja Pojan, kanssa maailman perillisiä. Aikaisemmin kirjeessään kolossalaisille pyhä Paavali ylistää Kristusta näin: ”Jumala näki hyväksi
antaa kaiken täyteyden asua hänessä sekä hänen välityksellään tehdä sovinnon ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa, mitä on maan päällä ja taivaissa.” (Kol. 1: 19-20) ”Kuolleiden ylösnousemuksessa”, kuten uskontunnustus ilmaisee, me tulemme ilmestymään Kristuksen kanssa asettaaksemme kaiken kohdalleen. Tuomio on kreikaksi ”krisis”. Kriisi pistää asiat liikkeelle. Tätä on viimeinen tuomio: me kannamme Jeesuksen kanssa jokaisen kadonneen lampaan kotiin, kriisin kautta ylistykseen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti