tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulutervehdykseni

Hyvä ystävä, ihminen, seurakuntalainen, vieras, satunnainen lukija, 



Tahdon toivottaa sinulle erittäin riemukasta maailmankaikkeuden Vapahtajan syntymäjuhlaa! Tervehdyksenäni annan sinulle neljännen adventin johdantosanat, jotka puhuin 21.12. klo 10 Helsingin vanhan kirkon messussa. Johdattakoot ne ajatuksiamme elämään jo 2015. ihmeellistä armon vuotta...

Tämä 4. adventtisunnuntai on omistettu lasta odottavalle neitsyt Marialle, Jumalan äidille. Olen huomannut suureksi yllätyksekseni, että Jeesuksen neitseestä syntyminen on monille yksi vaikeimmin hyväksyttävistä kristinuskon asioista. Kaikkivoivalle Jumalalle on kuitenkin enemmän kuin mahdollista luoda ihmissuku uudelleen. 


Missä piilee neitseestä syntymisen ongelmallisuus meille? Siinä, että me ihmiset olemme epäonnistuneet ihmisyyden todeksi elämisessä. Jos osaisimme elää ihmisiksi, Jumala olisi ollut koko ajan meidän kuviensa keskellä eikä hänen ihmiseksi syntymistään olisi tarvittu. Kaikki ovat kuitenkin ajautuneet erillisyyteen toinen toisistaan, yksinäisyyteen, jonka sisältö on synti, tuo outo voima. Jumala tahtoi olla kanssamme kaiken tämän mahdottomuuden keskellä. Hän tuli ihmiseksi orpoakin orvompana, vieraana ja yksinäistäkin yksinäisempänä, ilman luonnollista isää, ainoana siteenään ihmisyyteen tytön saama usko.

Olkoon meidän syntisten joululahja sanoma mitättömän neitsyen yksinäisestä Pojasta. Olkoon ylpeän järjen hylkäämä, mutta parantava Totuus, aamunkoitto sydämemme synkeyteen jo tänään. Kuten nimipäiväsankari Tuomas, koskettakaamme ehtoollisella jumalallisen Veljemme haavoja päästäksemme epäilyksestä vapaaksi. Tätä ennen me ihmettelemme sitä, että unohdetun sielun ainokainen kuoli: ”Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.” Antakaamme nyt tunnustus hylkäämällemme ihmis-Veljelle, Jumalalle, jonka syntymäpäivänä tallin eläimet välittivät hänestä meitä enemmän.


Juuri sinulle ja minulle kuuluu armo, Vapauttajan läsnäolo: joka päivä, joka hetki sekä joka viikko kaikki yhteen kokoavassa juhlassa, Kristuksen messussa (Christ-mass). Ihmiset: meille on jo annettu "joulu ainainen"!


 - Petri Samuel Tikka +



Kun syvä hiljaisuus ympäröi kaiken
ja yö eteni kulkunsa puoliväliin,
sinä sinkosit valtaistuimeltasi kaikkivoivan sanasi. 

(Viisauden kirja 18:14–15a)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti