perjantai 6. toukokuuta 2011

Lähettimen 1/2011 pääkirjoitus

Lähetin on Opiskelijoiden Lähetysliiton jäsenlehti. Olen tämän vuoden alusta saakka ollut lehden päätoimittaja, toisin sanoen kerään siihen artikkelit. Vuoden ensimmäinen numero (niitä on yleensä kolme vuosittain) ilmestyi vastikään. Tässä on pääkirjoituskeni.


PÄÄSIÄINEN LÄHETTÄÄ VALOAAN


Elämme jännittäviä aikoja. Sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että kirkossa pinnan alla kyteneet kahtiajaot ovat tulleet voimalla esille. Politiikassa suomettumisen luoman konsensuksen aika alkaa olla lopullisesti ohi. Mielipiteitä saa sanoa suoraan, mutta osapuolet tuppaavat heittämään lokavettä toistensa niskaan. Samoin on kirkossa. Pitkään vallinnut keskinäinen yhteisymmärrys eri suuntausten kesken on hajoamassa. Niin kutsutut liberaalit tuomitsevat konservatiiveiksi väitettyjä ja päinvastoin.


Kaiken ideologisen sekamelskan keskellä on helppo unohtaa se, mikä todella yhdistää meitä kaikkia. Samanmielisyys ei ole yhteyden tae, päinvastoin, jopa este sille. Yhdistävä tekijä on se, että me olemme ihmisiä ja että erehtyminen on inhimillistä. Rakkaus toista ja toisenlaista kohtaan on vaikeaa - ei kuitenkaan siksi, että toiseus olisi itsessään jotenkin arvokasta taikka sitten paheksuttavaa. Erilaisen rakastaminen on vaikeaa siksi, että rakkauden kohde ei ole minä itse.

Jumala ei rakasta itseään. Hän rakastaa sitä, mikä on toista. Isä rakastaa Poikaa Pyhässä Hengessä. Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että antoi Poikansa, oman sydämensä, kuolla meidän tähtemme. Suvaitsevainen Jumala olisi jättänyt ihmisen toteuttamaan omaa itseään. Samoin parannusta vaativa Jumala olisi vain odotellut meiltä tahdonratkaisuja. Rakastava Jumala päätti kuitenkin vapauttaa meidät sekä synnin että lain verkoista. Meidät on päästetty sekä oman erinomaisuutemme ihailusta että itsemme ruoskimisesta. Saamme elää ihmetyksessä, uskoen armoon, näin oppien kiittämään, kunnioittamaan ja rakastamaan Jumalaa, itse toiseutta.



On vihdoin aika päästä irti kahtiajaottelussa yhteiskunnassa ja kirkossa. Vähintäänkin voimme oppia elämään erilaisten näkemysten keskellä sekä totuudessa että rakkaudessa. Kirkossa tähän vaatii meitä jo kristillisen todistuksen uskottavuus. Lähetystyö onnistuu lähellä ja kaukana vain, jos rakennumme yhteisestä uskostamme ja viemme sitä yhdessä eteenpäin. Evankeliumin kautta tulevaisuuden ja toivon näköalat aukenevat kuin itsestään. 


Opiskelijoiden Lähetysliiton jäsenet ja sen ystävät ovat lähetyksen eturintamassa siinä suhteessa, että meillä pelaa rauhallinen yhteishenki ja toteutamme pirteästi myös ekumeniaa. Kiistoja jäsenten kesken toki on – se on inhimillistä! Niitä voisi siis olla enemmänkin. Mutta me emme kyseenalaista sitä, että meillä on yhteinen usko. Usko, joka on armorikas ja kaikin puolin valaiseva.


Pääsiäinen lähettää valoaan. Jeesuksen ylösnousemus on se voima, joka lähettää meidät maailmaan. Pääsiäisen tapahtumat antoivat ja antavat meille vapautuksen, koska Jeesus on todella noussut kuolleista. Kaikki on tehty.

Petri Tikka
Lähettimen päätoimittaja
vihitään papiksi 22.5.2010 Mikkelin tuomiokirkossa 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti