sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Ei armon avaruutta voi koskaan mitata

Ei armon avaruutta voi koskaan mitata  
(The space of grace can never be measured)
sanat ja sävel (lyrics and melody): Petri Tikka (8.3.2010)
sovitus (arrangement): Petri Tikka & Kari Tikka
(ensiesitys 27.3.2010 oopperalaulaja
Matti Rankalan 60-vuotissyntymäpäivillä)

1. Ei armon avaruutta 
voi koskaan mitata.
Se muuttaa sielun synkkyyden 
ja antaa lahjan, autuuden. 
On merkitystä täynnä maa, 
kun armon viesti kajahtaa.

2. Ei viestin valtavuutta voi koskaan kahlita. Se sydämemme laajentaa 
ja pahan tahdon vaientaa. 
On rakkautta täynnä maa, 
kun viestin voima vaikuttaa.
3. Ei voiman täyttä määrää 
voi koskaan ymmärtää. 
Kun sielu syyttää itseään, 
kauhistuu, pelkää syntiään, 
niin armo päästää, pelastaa 
ja ahdistetun vapauttaa.
4. Ei vanki vapautta 
voi koskaan ansaita. 
Hän taivaan alla taivaltaa 
ja kiittää kaiken antajaa. 
On paine poissa, itsestään 
puu puhkeaa nyt hedelmään. 
5. On armoon juurrutettu 
tuo onnen saanut puu. 
Se kasvaa valon hoidossa, 
on vettä virvoituksena. 
Puu kukkii, kun se lähteestä 
saa ehtymättä elämää.
6. Tuo lähde virran vuolaan 
lähettää virtaamaan. 
Sen varrella nyt riemuitaan, 
on muutos tullut maailmaan. 
On uusi aika koittanut 
ja vanhan valta loppunut.
7. Kun rakkaus pääsee valtaan,
käy kaikki kukkimaan.
Näin rakkaus uutta luovana
avartaa avaruuksia.
Se murskaa koston, tuomion.
Se kestää, voittaa, meidän on.


Melodia / melody


omistettu Matti ja Paula Rankalalle

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti